Sosiaalinen media kiireisen yrittäjän näkökulmasta

Sosiaaliseen mediaan liittyvissä oppaissa oletetaan lukijoiden edustavan yrityksiä, joilla on aikaa ja rahaa suunnitella ja toteuttaa sosiaalisen median kautta tapahtuvaa markkinointia. Käytännössä Suomessa suurin osa yrityksistä työllistää vain yhden tai muutaman ihmisen, jolloin tällaiseen markkinointiin varattu aika on rajattu. Tällöin kokeilun arvo vähenee ja suunnitelmallisuuden merkitys nousee.

Kirjoittaja: Aki Vainio

DigiUP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Päijät-Hämeen liiton rahoittama LAB-ammattikorkeakoulun (LAB) ja LUTin yhteisesti toteuttama projekti, jossa autetaan päijäthämäläisiä yrityksiä tuomaan digitaalisuutta osaksi yrityksen strategiaa. Osana tätä DigiUPin LABin tiimi järjestää työpajoja yhdessä kohdeyritysten kanssa (esimerkiksi Sore 2021), jotka usein tähtäävät verkkonäkyvyyden kehittämiseen.

Suomessa on noin 180 000 yksinyrittäjää ja heidän määränsä on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin työnantajayritysten (Kangasniemi & Pinomaa 2020). Merkittävä osa näistä yksinyrittäjistä toimii esimerkiksi rakennusalalla tai palveluammateissa (Melin 2020), jolloin se resurssi, jota he myyvät, on aika. Tällöin tulot riippuvat suoraan siitä kuinka suuren osan ajastaan he onnistuvat myymään ja markkinointiponnistukset syövät suoraan varsinaiseen työhön mahdollisesti käytettävää aikaa.
Monille yrittäjille keskeisin markkinoinnin kanava on sosiaalinen media, mutta sosiaalisen median käyttö vaatii aikaa. Hyvällä suunnittelulla voidaan tehdä tämän suhteen merkittäviä säästöjä.

Oikeiden kanavien valinta

Jokainen käytössä oleva sosiaalisen median kanava vaatii oman aikansa, mutta kaikista ei saada samanlaista tulosta. Koska erilaiset ryhmät käyttävät usein hyvin eri sosiaalisen median kanavia (esimerkiksi eri ikäryhmien käyttämät sosiaaliset mediat Kohvakka & Saarenmaa 2021), kannattaa valita kanava sen mukaan mitä kohderyhmä suosii.

Kohderyhmän ikä ei ole kuitenkaan välttämättä ainut tekijä. Esimerkiksi monet koulutetut ammattilaiset tavoittaa paremmin heidän työhönsä liittyvissä asioissa LinkedInistä, vaikka se häviää kaikissa ikäryhmissä kokonaiskäyttäjämäärissä Facebookille, Instagramille ja WhatsAppille. Tuntemalla siis oman kohderyhmän voi välttää paljon turhaa työtä. Myös oman tuotteen luonne vaikuttaa kanavien valintaan. Mikäli kuvien ottaminen omasta tuotteesta ei onnistu helposti, Instagramia ei kannata käyttää.

Toinen näkökulma on se, että käyttäjillä on erilaisia odotuksia eri sosiaalisen median sisällöistä, joita vastaan ei kannata yrittää toimia. Hollensen et al (2019, 57-59) jakavat sosiaaliset mediat neljään ryhmään: yhteisöllisiin, jotka rohkaisevat kommunikointiin käyttäjien kesken, sisällölliseen, jossa julkaistaan tai jaetaan sisältöä seuraajille, kaupalliseen, joka mahdollistaa suorat liiketapahtumat, ja viihteeseen, jossa tyypillisesti yhdistetään piirteitä muista ryhmistä, mutta tarkoitus on selkeämmin nimen mukaisesti viihde. Monet sosiaaliset mediat soveltuvat useampaan tarkoitukseen.

Tavoitteiden määrittely

Sosiaalisessa mediassa ei kannata yrittää olla kaikkea kaikille. Tämä korostuu, jos resursseja on vähän. Tällöin yrityksen täytyy tehdä päätöksiä siitä, että mihin sosiaalisen median käytöllä pyritään.
Sosiaalisen median käytöllä voi olla hyvin erilaisia tavoitteita (esimerkiksi Lua 2017) ja näiden saavuttaminen vaatii erilaisia lähtökohtia julkaisuihin sekä muuhun kanssakäymiseen yleisön kanssa. Perimmäinen tavoite on tietenkin aina liikevaihdon kasvattamisessa tai liiketoiminnan kehittämisessä, mutta tätä voi lähestyä monista näkökulmista. Lua (2017) luettelee yhdeksän erilaista tavoitetta, jotka liittyvät muun muassa brändin näkyvyyteen ja asiakaspalveluun.

Valitsemalla tavoitteet oikein, yritys voi keskittyä siihen, mikä on tärkeää sen sijaan, että aikaa käytettäisiin vähemmän tärkeisiin asioihin. Oikeat tavoitteet voi tunnistaa yrityksen tilanteesta. Olemassa olevien asiakkaiden pitämisestä kannattaa huolehtia vasta siinä vaiheessa, kun heitä on.
Tavoitteille kannattaa myös pohtia valmiiksi mittarit. Seuraamalla oikeita mittareita voidaan oppia nopeasti, että mikä toimii ja mitä ei kannata lähestyä nykyisellä tavalla.

Viestien ilme

Sosiaaliseen mediaan lähetettävään viestiin liittyy paljon päätöksiä niiden ulkomuodon suhteen. Eri sosiaalisissa medioissa on myös erilaisia vaatimuksia sisällölle, kuten esimerkiksi kuvien koolle ja formaatille eli kuvan leveyden ja korkeuden suhteelle, tai tekstin pituudelle. Vaikka tällaisia alustan asettamia vaatimuksia ei olisikaan, kannattaa oman tehokkuuden nimissä tehdä tällaiset päätökset niin pitkälti kuin mahdollista yhdellä kertaa ja nämä päätökset kannattaa kirjata itselleen ohjeina, jotta niiden tekeminen uudestaan onnistuu nopeasti.

Teksteille voi tehdä valmiit mallit. Aivan samanlaisia viestejä ei kannata jatkuvasti lähettää, mutta malliviesti auttaa ylläpitämään viestintään valittua tyyliä ja pitämään mielessä asiat, jotka viestiin halutaan sisällyttää. Ohjeiden tekeminen on tärkeää myös siksi, että jos päivityksiä tekee useampi henkilö, onnistutaan niiden avulla tyyli pitämään yhdenmukaisena.

Lopuksi

Edes hyvällä suunnittelulla ei pystytä poistamaan tarvetta oppimiseen ja kokeiluun. Sosiaalinen media on edelleen uusi ilmiö ja siksi sosiaalisen median luonne muuttuu nopeasti ja sen myötä myös käyttäjien odotukset. Tämä tarkoittaa, että oman suunnitelman toimivuutta täytyy seurata ja suunnitelmaa täytyy mukauttaa uuteen tilanteeseen.

Lähteet

Hollensen, S., Kotler, P. & Opresnik, M.O. 2019. Social Media Marketing: a Practitioner Guide. 3. painos. Lübeck, Saksa: Opresnik Management Consulting.

Kangasniemi, J. & Pinomaa, S. 2020. Yritykset. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/yritykset/

Kohvakka, R. & Saarenmaa, S. 2021. Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet melkoisen digiloikan. Tieto & Trendit. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/median-merkitys-on-kasvanut-pandemian-aikana-monet-ikaihmiset-ovat-ottaneet-melkoisen-digiloikan/

Lua, A. 2017. 9 Social Media Goals You Can Set for Your Business (and How to Track Them). Buffer Marketing Library. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa: https://buffer.com/library/social-media-goals/

Melin, H. 2020. Keitä ovat yksinyrittäjät?. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa: https://www.tuni.fi/alustalehti/2020/03/12/keita-ovat-yksinyrittajat/

Sore, S. 2021. Liiketoiminnan digitalisointia etätyöpajoilla. LAB Focus. Viitattu 20.5.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/liiketoiminnan-digitalisointia-etatyopajoilla/

Kirjoittaja

Aki Vainio työskentelee LABissa Tietojenkäsittelyn lehtorina ja pääsee kurkistamaan monien yritysten sisäiseen maailmaan DigiUPin kaltaisissa projekteissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/949588 (CC0)

Julkaistu 15.6.2022